Istória Susesu ! Ki’ak Serví Ki’ak Sai Kultura Moris Ba Januário

Imajem : Entrevista Jornalista SAPNews ho Januario Soares iha Beto, DIli,08/02/2025. Foto : Daniel da Silva

SAPNewsTL, Dili : Januario Soares maka joven mane ida hosi Suku Barikafa, Postu Administrativu Luro, Munisípiu Lautém ne’ebé susesu iha perkursu akadémiku no ajuda ema vulneravel sira hamutuk rihun rua resin liu hosi fahe hahan, halo uma no fasilita oan-kiak sira ba eskola, asaun karitativa ne’e sai kultura ka toman ne’ebé nia hatudu iha Timor-Leste.

  1. Se mak Januario Soares iha públiku ninia matan ?

Januario : Ha’u maka Januario Soares (Rio Soares88) hosi Ussufassu, Suku Barikafa, Postu Administrativu Luro, Munisípiu Lautém, mai hosi família ne’ebé simples no kiak tebes, istória família ne’ebé aat liu no vulneravel, inan aman fahe malu, alin sira mate hotu realidade ida ne’e sai hanesan forsa no motiviasaun ida mai ha’u hodi hala’o estudu, tanba edukasaun sai hanesan bukae ida atu ita bele la’o hanesan ho ema sira seluk. Maske ita ki’ak iha sasan maibe tenke hariku ita nia aan iha koñesimentu.

Ha’u koko estuda, finaliza Lisensiatura (S1) foti iha Jogjakarta ho area Mining Engineering no kontinua Mestradu (S2) iha Bandung ho area Telcom Univesity iha programa Human Recourse Manegement no Human Recourse Developmat. Agora hakarak foti tan doutoramentu. Durante hala’o estudu buat ne’ebé sai dezafiu maka laiha família ne’ebé apoiu, tenke esforsu hodi buka rasik ka buka ema ne’ebé bele ajuda, maibe graças a Deus buat hotu-hotu bele ultrapasa.

  1. Oinsa ita nia hakat sira iha kareira profisional ?

Januario : hafoin finaliza estudu iha mestradu, kontinua halo servisu tinan barak iha area oioin hanesan sentru treinamentu East Timor Development Agency (ETDA) sai treinadór, fasilitadór no supervisor, tempu kontinua la’o, ha’u servisu fali iha Ministériu Finansas nian iha area Monitoring and evolution  no Overseas Tranning Oficcer.

Hetan konfiansa hodi servisu iha Ministériu Interior nu’udar Asesor Administrativu Autoridade Protesaun Civil (APC), hafoin servisu mos iha Project Coordenator ba United States Global Fund, ikus liu agora servisu nu’udar jestor projetu ba muzeum no Xefe Departamentu iha Muzeum Memorizasaun Centro Nacional Chega (CNC, I.P).

Durante hala’o kareira profisional to’o ohin loron, ha’u sempre hatudu kredibilidade no servisu ho transparante, hatene saida maka ita atu halo, se ema ruma fó ona kontratu servisu tenke iha ona planu hodi hatudu katak Ministériu, instituisaun ka organizasaun ne’ebé maka simu ita sira iha ona planu maibe ita mós tenke iha ona inovasaun ne’ebé merese duni atu ema iha konfiansa hodi fó servisu ne’e ba ita.  Graças a Deus projetu no programa hotu ne’ebé ha’u kaer sempre hetan susesu no ema hotu gosta, sira bolu atu ba servisu depende ba ha’u hodi hili atu ba servisu.

  1. Saida mak sai ita nia motivasaun hodi serví no tulun ema vulneravel sira ?

Januario :  Ha’u nia istoria família nian ne’ebé aat liu no vulnerável tebes, inan aman fahe malu, no alin sira mate hotu, ha’u nia prosesu akademiku halo ha’u promete ba ha’u aan katak bainhira iha paun fuan ida iha liman tenke fahe ba maluk sira.

Bainhira to’o iha momentu ida ne’ebé ha’u bele hodi la’o maibe iha prosesu la’o nia laran hodi tulun ita nia maluk sira ne’ebé maka hamlaha no terus iha buat hotu-hotu, ita bele dehan direitu umanus ne’e sira laiha iha ne’ebá, entaun saida maka ita presiza halo ? Ita koko atu responde ba situasaun ne’ebé maka sira hasoru.

Iha katerogia barak kona-ba ajudu  ne’ebé maka ita halo, ezemplu maka tenke halo sira nia uma, oferese kursi roda, ai-han, fó eskola, ropa no fó mós osan hodi sira fila liman, buat sira ne’e hotu.  Iha momentu ne’ebé labele ona, ha’u uza sosial média hanesan meius komunikasaun ida oinsa bele buka fundus hosi ita nia maluk timoroan sira ne’ebé iha rai  liur hanesan Corea do Sul, Austrália, United Kingdom, Portugal, Indonésia no iha Timor dala barak mós iha ita nia maluk sira ne’ebé maka hakarak kontribui ha’u loke liman hodi simu.

Ha’u mesak forsa lá to’o, ita hakarak kobre ema hotu iha teritóriu nasionál,  ita nia hakarak maka ne’e, laiha Timoroan ida iha rai ida ne’e atu sente hamlaha, sira tenke bosu no sente kontente, ita moris ona iha independénsia nia laran tenke moris ho kontente, “se ha’u hatene katak independénsia ne’e lori terus no susar tanba sa maka ha’u hakarak ukun rasik an”.

Imajem : Entrevista Jornalista SAPNews ho Januario Soares iha Beto, DIli,08/02/2025. Foto : Daniel da Silva

  1. Asaun sosial hirak ne’e ninia valor saida ba públiku ?

Januario : Ita nia hakarak ne’e buat ne’ebé maka ita halo sai hanesan lisaun ida katak iha rai ida ne’e hosi lorosa’e to’o loromonu, Jaco to’o Citrana, ita mesak maun alin, timoroan tenke fó tulun ba malu. Graças a Deus laiha ida maka duni ha’u maibe iha balun ezemplu hanesan ema ne’ebé defisinsia mental sira la komprende hodi lori katana duni ami, ida ne’e ami la tau iha video ami halai bulak rai nian, maibe barak ne’ebé maka kontente tebes ho ami nia prezensa.

Ohin (08/02/2025) iha Maslidun durante tinan barak iha família ne’ebé aman defisiente, inan faluk ne’ebé laiha kbiit no laiha ema ida ne’ebé maka ajuda entaun iha vijinhu ida fó hatene ita bele ba fó tulun kedas.  Sira sente kontente tanba primeira vez sira simu tulun no tulun ne’e mai hosi ita nia maun alin Timoroan sira tantu iha rai liur no iha  laran.

Ha’u hanesan meius ka intrumentu ida ne’ebé uza hodi ajuda ita nia maluk sira ne’ebe maka presiza, ita nunka temi ita nia maluk sira ne’e nu’udar ema kiak tanba ne’e ita nia maluk ne’ebé iha fuuk no isin kulit hanesan, iha rai ida ne’e, ita mesak ran no ruin ida deit.

  1. Saida mak sai dejafiu ba ita durante apoia umanitária ?

Januario : Dezafiu  mak ema balun la apoiu, sira sempre  dehan  katak  ita buka oin no buka naran maibe ne’e la problema,  ne’e hanesan  pursentu kiik ida ne’ebe bele ultrapasa hodi hakat ba oin. Dala ruma iha familia balun  ne’ebe presiza duni ita nia ajuda, maibé  fatin  maka dook liu  hanesan  balun  iha munisípiu  Covalima, Oe-Cusse  ne’e ita susar atu to’o iha sira tanba ita mós  iha rekursu  ne’ebe naton de’it atu bele tulun sira. Ita laos ema riku atu ajuda ema kiak maibe bainhira ita iha etu bikan ida tenke fahe fali sorin  ba ita nia maluk, buat  ne’ebe  ita presiza  ne’e mak ita fahe, ita la fahe rikusoin  ne’ebe maka restu, ne’e ita fahe mós  la signifika buat  ida  ba ha’u, ita fahe duni buat  ne’ebe  ita prezisa  no iha signifikante  ne’ebe boot liu duke ita fahe buat ne’ebe  maka  restu ema la prezisa  no ita la prezisa.

  1. To’o ohin loron, ema na’in hira mak sai ona benefiária ba asaun mak ita halo ?

Januario :  Iha tinan 2024,  ami kobre ona ba familia uma kain atus rua (200) hosi ema liu rihun rua (2.000) familias, ekipa mos fahe ona kursi roda 10 ba ema sira ne’ebe presiza, apoiu estudante sira hodi asesu ba iha edukasaun hamutuk 25,  fahe ona sasan  kuaze  tonelada 30 ba iha familia 2000, ita hari’i ona uma  neen (6), atividade hirak ne’e hala’o iha munisípiu Manatutu, Aileu, Ermera, Liquisa, Atauro, no Dili, iha Dili ita fahe ona ba komunidade Tibar, Hera, Akanunu, Maslidun no fatin  ne’ebe  maka ita bele ba.

Iha tinan 2025, ita hakarak  kobre  liután, komesa iha fulan Janeiru  ne’e hari’i ona uma rua (2), ita sei iha tempu naruk. Iha osan ita sei  hari’i tan uma ba familia sira ne’ebé maka prezisa, iha Liquiça ita sei  buka hela ajudas hodi bele ajuda liután, semana  ida ami fahe 20, entaun fulan ida hamutuk 80, uma  2, kursi roda 4  no apoia hahan. Labele  deit kolen atu fo tulun ba ema ne’ebe  prezisa ita nia tulun, labele para no labele haluhan hodi koko fó tulun bainhira ita koko fo tulun grasa sei mai hela deit.

Imajem : Entrevista Jornalista SAPNews ho Januario Soares iha Beto, DIli,08/02/2025. Foto : Daniel da Silva

Iha ha’u nia kotuk,  iha ita nia maluk timoroan  barak iha rai-liur  no rai-laran, fo agradese tebes ba sira  nia kolaborasaun, ita mesak timoroan de’it, se imi  haree video ka lee notísia ne’e mosu iha www.sapnewstl.com, tiktok, Facebook, youtube,  iha plataforma online karik husi programa ida ne’e atu labele  haluhan fo tulun,  la prezisa  atu fo kedas material hanesan osan, prezisa imi nia  apoiu liu husi liafuan, laiha kbit atu ajuda bele fahe  tutan  video, balun hakarak  ajuda bele  kontaktu  direita  atu ita fo  kontribuisaun.

Ajuda ne’e bele osan,  material, roupa, kursi roda ba ema ho defisiénsia, material hari’i uma nian kualker sasan ne’ebe senti karik bele atu fahe, labele hanoin katak montante ne’e kiik liu ne’e lae, ajuda ida ne’e la husu  kona-ba nia montante boot ka kiik, ezemplu udan ne’ebe kiik mai tau iha mota ne’ebé kikoan, hamutuk  ho Mota ne’ebe  boot sei  sai  boot liu, entaun  kiik no boot  ita hamutuk  maka  sai boot liután.

Uma ne’ebe  furak hari’i husi  rai nehek ne’ebe kik oan deit  hamutuk maka  sai uma  ne’ebe  boot no  furak.  Asaun ne’ebe maka ita konstrui  hanesan domin hosi ita timoroan ba malu liu husi buat ne’ebe simples no kiik,  ita la halo  milagre,  so Maromak  maka bele  hatene  no halo buat  hotu, ita halo buat ne’ebe simples, hamutuk  atu metin liután  to’o mundu  nia rohan.

  1. Saida mak governu presiza halo ba ema ki’ik no ki’ak sira ?

Januario :  Parte  governu la prezisa atu se mak atu bele  ajuda, dala  barak tau iha pagina  sira atu  ministériu relevante anota katak  los duni ita nia ema sira hetan ajuda,  prezisa  tun para atu  tuir ha’u nia ain  fatin  no tulun direitamente maibe  dala barak  la akontese  hanesan  ne’e, buat  ne’ebe  hakarak tebes  atu halo ho fuan  no laran. Ministeriu relevante sira ida ne’e misaun importante, favor ida la’o tuir  atu halo  tanba komunidade sira  prezisa  ita nia tulun.

  1. Mensajem ida ba timoroan sira ?

Januario :  Ba maluk sira ne’ebe maka senti terus no susar laiha esperansa no lakon  esperansa, labele tauk tanba buat  hotu iha nia  tempu, ita iha tempu susar, Maromak sempre hamutuk ho ita  atu fo felisidade, susar ne’e badak, ita fiar katak loron muda ba kalan, entaun signifika katak susar mos  mai, felisidade  mos sei mai.

Wainhira ksolok mai ona, ita tenki kaer metin  tanba  dala ruma moris  hanesan roda, nia sei putar ba mai, ita tenke pasiénsia, orasaun no fiar katak buat ruma  sei akontese tuir nia tempu. Ami ekipa hamutuk ema nain haat, ida maka ha’u rasik, kondutor lori karreta, videografer ne’ebe halo video,  no ida ajuda lori sasan, ha’u bolu ekipa maibe misaun ne’e ita hotu nian nu’udar timoroan, ami hotu sei kontinua ba nafatin, mai ita hamutuk tulun ita nia maluk sira, ita kiak servi kiak.

Jornalista : Marciana Fernandes

Share This

COMMENTS

Wordpress (0)
Disqus ( )