Astronauta Sira Agradese Ba Maromak & Emosionadu Durante Fo Sasin Kona-Ba Haleu Fulan

Imajem: Team Crew fo sasin ba sira-nia viajem haleu fulan. Foto : NASA
SAPNewsTL, Internasionál : Hafoin susesu semo ba fulan, Astronauta sira fo agradese ba Maromak no sente emosionadu tanba konsege viajem haleu fulan no marka jornada foun ba istória umanidade iha planeta terra.
Astronauta Victor Glover agradese ba Maromak iha antes semo no hafoin nia viajen hale’u fulan tanba nia parte sente katak ne’e momentu ne’ebe úniku entre bele susesu ka la susesu iha viajem ne’e.
“Bainhira ida-ne’e hahú iha loron 3 fulan-Abril, ha’u hakarak agradese ba Maromak iha públiku, no ha’u hakarak agradese fali ba Maromak.”
“Agradese tanba konsege haree saida maka ami haree, halo saida maka ami halo, no hamutuk ho sé maka ha’u hamutuk, ida-ne’e boot liu atu iha de’it isin ida de’it.” Dehan Astronauta Victor Glover iha Estados Unidos da América, 12/04/2026. Segundu NASA
Astronauta ne’e hatutan, “Ida-ne’e la’ós fásil, bainhira ita-boot iha ne’ebá, ita-boot hakarak de’it atu fila fali ba ita-boot nia família no ita-boot nia belun sira.”
Iha fatin hanesan, Astronauta Reid Wiseman sente emosionál bainhira ko’alia kona-ba nia viajen ba fulan no tripulasaun Artemis II hodi simbóliza emosional ne’e ho hakuak malu entre sira.
Astronauta Artemis II sira simu iha Houston hafoin fila ho seguru hosi viajen lunár dahuluk ho tripulasaun, Komandante Reid Wiseman konsidera viajem ida ne’e espesial tebes ba ema no planeta rai.
“Ida-ne’e buat ne’ebe espesiál ba umanidade no espesiál ida ba planeta rai.” (É algo especial ser humano, e é algo especial esta no planeta Terra).
Astronauta Christina Koch reflete kona-ba inísiu no rohan misaun Artemis II nian ho emosionál entre sira iha palku leten.
Astronauta Artemis II sira remata ona viajen ba fulan ho susesu iha pasífiku hodi marka jornada foun besik iha fulan (lua). Tuir planu Dékada ne’e NASA sei halo nia baze permanente iha fulan hodi halo vizita no servisu iha fulan ba tempu naruk.
Misaun ne’e hala’o ho susesu tanba konsege deteta parte fulan nian ne’ebé antes ne’e ema ida seidauk haree (ekliptika solar totál ida) liuliu Rai (Earth) ne’ebé nabilan tebes kontra nakukun lalehan nian ne’ebé laiha rohan.
Ho misaun ne’ebé remata ho susesu no istóriku, astronauta na’in-haat ne’e kria dalan ba NASA nia planu atu to’o fulan iha tinan rua oin mai, nune’e bele hari’i baze permanente ida iha fulan laran molok tinan 2030 remata.
Misaun Artemis II ne’e hatudu susesu (sira semo hale’u fulan), NASA prepara ona atu haruka crew seluk iha tinan rua oin mai (Artemis III) hodi tún duni no la’o iha fulan leten.
Baze permanente ne’ebé sei estabelese ho objetivu la’ós de’it atu ba vizita, maibé harii baze ida iha Fulan laran iha dékada ne’e nia laran, nune’e ema bele hela no servisu iha ne’ebá ba tempu naruk.
Austronauta na’in haat ne’e mak hanesan Komandante Reid Wiseman (Amerikanu), Pilotu Victor Glover (Amerikanu), Christina Koch (Amerikanu no feto dahuluk ne’ebé ba fulan), no Jeremy Hansen (Kanadiana).
Tuir tradisaun Apollo, Iha tinan 1960 no 1970, bainhira astronauta sira fila husi Fulan, sira mós monu iha tasi laran. Misaun Artemis II ne’e mós kontinua prátika situasaun hanesan (“ecoando”).
Tuir vídeo ne’ebé Sapnews.com asesu liu hosi live streaming NASA hatudu katak elikópteru militár mak foti astronauta sira na’in-haat husi bote ida (bote mak objetu ne’ebé uza fasilita sira sai husi kapsula laran). Sira foti ida-idak hodi lori ba ro-funu ho naran USS John P. Murtha ne’ebé hein hela iha tasi laran hodi simu sira.
“Sira ne’e mak embaixadór husi umanidade ba fulan, ita haruka sira ba ne’ebá, no ha’u la bele imajina crew ida ne’ebé di’ak liu fali ida ne’e,” dehan Administradór NASA, Jared Isaacman, 11/04/2026. Segundu Al Jazeera English.
Kontrolu Misaun NASA nian haksolok tebes no ema atus ba atus ne’ebé suporta sira. “Ita konsege ona,” dehan Lori Glaze husi NASA liu hosi konferénsia imprensa.
Tensaun aumenta iha kontrolu misaun bainhira kapsula ne’e hale’u ho plasma ne’ebé manas tebes no tama ba tempu ne’ebé komunikasaun lakon (blackout). Atensaun hotu fó ba xapa protesaun manas (heat shield) nian ne’ebé krusiál tebes hodi aguenta temperatura rihun ba rihun ba grau nian durante prosesu tun fali mai Rai.
Husi distánsia kuaze kilómetru 3,200, astronauta sira-nia família ne’ebé halibur iha kontrolu misaun haksolok tebes bainhira kapsula ne’e mosu fali depoís lakon komunikasaun durante minutu neen no kapsula ne’e monu iha tasi laran.
Istória kona-ba fulan hahú iha tinan 1960 durante “Korrida ba Espasu” entre Estadus Unidus no União Soviética. Momentu ne’ebé boot liu akontese iha 20 Jullu 1969, liuhusi misaun Apollo 11. Iha loron ne’ebá, Neil Armstrong sai ema primeiru ne’ebé la’o iha Fulan leten, hodi dehan liafuan famozu: “Pasu ki’ik ida ba ema ida, maibé saltu boot ida ba umanidade.”
Entre tinan 1969 to’o 1972, NASA haruka misaun hamutuk neen ne’ebé tún duni iha Fulan, no astronauta na’in-12 mak konsege la’o iha ne’ebá hodi foti fatuk no halo peskiza. Depoís misaun Apollo 17 iha tinan 1972, ema seidauk fila fali ba ne’ebá durante tinan 50 resin.
Iha programa Artemis, ema konsege ba fulan no semo hale’u fulan ho susesu hodi prepara dalan ba misaun tuir mai ne’ebé sei tún iha fulan.
Foto : NASA


