Kalen Ku’ak Taka Ho Bua Kulit, Defisiénsia Antônio & Nicolina Sai Kbiit La’ek

Kalen Ku’ak Taka Ho Bua Kulit, Defisiénsia Antônio & Nicolina Sai Kbiit La’ek

SAPNewsTL, Vikeke : Timor Leste Selebra Nia Restaurasaun Ukun Rasik An Ba Dala 21 ona, Estadu no Guvernu kontinua halo investimentu iha setor oioin inklui assistênsia sosial no segurança sosial, iha Ne’ebe ho Objetivu hodi reduz númeru Kiak no mukit iha Timor Leste

Estadu Timor Leste liu husi nia Polítika halo uma Kbiit Laek ne’ebe transforma iha Uma Naroman Ba Povu ne’ebe halo uma ba Povu kiik Sira iha territóriu Nasional por volta de 10.000 durante ne’e

Guvernu Timor Leste, liu husi Ministériu Solidariedade Sosial halo mos Polítika assistênsia sosial no segurança sosial hodi Apoia no subsídia ema idozu Sira no ema ho defisiensia sira, Maibe, Infelizmente Polítika ne’e Seidauk to’o ba ema hotu Hanesan Sidadaun Antonio da Costa ho idade 58 ho Kondisaun Defisiénsia matan no Nicolina da Costa ho idade 61 ho Kondisaun matan la haree iha Munisípiu Vikeke, Postu Administrativu Ossu, Suku Nahareka, Aldeia Darenau

Tuir Intervista ho Juventude Bairo Unidade, Suku Nahareka, Amario da Costa Tilman Nu’udar mos família ba Sidadaun nain rua ne’é haktuir “Sidadaun Nain Rua Ne’é sofre Defisiénsia Matan tanba Kauza husi Funu ne’ebe mosu iha tempu invazaun, Sira nain rua moris hamutuk hanesan Bin no Alin iha Suku Nahereka, Postu Ossu, Munisípiu Vikeke”.

Família ne’e hatutan, “Sira rua moris iha uma ne’ebé Kondisaun ládiak Tebes, Uma ne’e Kleur tebes Ona desde 2008 to’o ohin loron laiha ema ida Mak mai ajuda hodi hadia, maske Guvernu iha Polítika uma Kbiit Laek ba Povu, Maibé Sira la Hetan benefísiu ne’e”. Tenik Amario da Costa Tilman ba SAPNewsTL liu husi via telefone, Iha Ossu, 12/07/2023

Juventude Bairo Unidade Suku Nahareka ne’e akresenta, “Iha tinan 2008, ami Joven Sira Hamutuk ho Komunidade halo Sira Nia Uma, tuir mai Ami mos halo Kontribuisaun hodi Sosa hahan Hánesan Foos, Mina, Supermie, inklui sasan Sira seluk hodi apoia Sira, maibe parte Guvernu no NGO sira Seidauk”.

“Uluk iha tinan 2008, Sira hetan osan ema ho difisiensia Maibé to’o deit tinan rua, sira lá simu Ona, entaun ami hato’o ba Xefe Aldeia no Xefe Suku Maibe, infelizmente To’o ohin loron seidauk hetan resposta, Sira Nain rua kontinua moris iha Kondisaun ne’ebe susar nia laran”.

Uma ne’ebé sidadaun Nain rua hela ne’e ho Kondisaun ne’ebe aat, didin sira sai kuak, Kalen ne’ebe taka sai kuak, taka deit hó bua kulit, sira nain rua toba deit iha fatin ne’ebé la Seguru

“Didin sira sai kuak, Kalen Sira kuak udan Tama, Taka deit ho bua kulit, sira rua toba de’it iha fatin ne’ebé la seguru, Situasaun trizte tebes ba Ami ne’ebé Akompanha Sira rua, ami husu Dala barak ona maibe Seidauk iha solusaun ba família ne’e”.

Amario informa, Sira Nain rua nia familia barak Mate iha Tempu Funu Nia laran, iha Funu Laran, wainhira Sira Nia matan sei Diak sira mos fo apoiu hahan ba FALINTIL sira iha ai-laran, Maibé wainhira akontese Inimigu tiru Bumbum Granada ba Kuak ida iha Foho Matebean Tutun maka Rezulta sira Nia Matan sai Aat no labale haree to’o ohin loron

Enkuantu, Amario husu ba Guvernu foun ne’e liu husi Ministériu Solidariedade Sosial no Inkluzaun inklui Instituisaun relevante Sira hodi tau matan netik ba família ne’e tanba sidadaun nain rua ne’e terus no Susar kleur Tebes ona desde Tempu Resistênsia to’o Ukun Rasik An

Jornalista : Esmeralda da Silva

Share This

COMMENTS

Wordpress (0)
Disqus (0 )